Heikki Parviainen ja I.P. Lento. Kuvattu Mikkelissä.

 

 

 

Kirjoitan nyt raveista, hevosista ja hevostaloudesta.

Tietäen aiheen käsittelyn jostain syystä toisia ärsyttävän, kuten toimittajana jouduin huomamaan, niin varoitan.

Jos verenpaine nousee ravi- ja hevosuutisten takia, jättäkää alla oleva lukematta. Kohonneella verenpaineella on ikäviä seurauksia, voitte joutua vaikka sairaalaan. Nimimerkillä kokemusta on. Verenpaine ei kohdallani kuitenkaan noussut edellä mainitusta syystä.

Melkoinen huuto nousi 1980-luvulla ennustettuani kohta useimmalla kylällä Kainuussa olevan enemmän hevosia kuin lehmäkarjaa. Oli tietäjiä, joiden mukaan hevoset tulevat katoamaan Suomen kohdalta taivasta kokonaan.

Vaan kuinka kävikään. Vuonna 1980 oli koko maassa 31 500 hevosta ja vuonna 2010 jo 75 000 hevosta.

Ennusteen mukaan hevosten määrä olisi 130 000 vuonna 2030. Silti ollaan kaukana vuodesta 1950, jolloin Suomessa oli 410 000 hevosta. Tässä luvussa eivät ole mukana 50 000 sotakorvauksena Neuvostoliittoon luovutettua hevosta. Luovutus oli tapahtunut heti sotien jälkeen.

Kuten 70 vuotta sitten, on nytkin hevosista suurin osa maaseudulla ja maaseudulla toimivissa yrityksissä. 

Kainuussa hevosia on nyt 871. Kajaanissa 380, Sotkamossa 219 ja yllättäen Paltamossa 103.  Kuhmon hevosmäärä taas on yllättävän alhainen, 56.

Valitettavasti muusta maasta poiketen Kainuussa on hevosten kokonaismäärä laskenut 2 000-luvulla muutaman kymmenen hevosen vuosivauhdilla.

Kainuussa suhtautuminen hevoseen maatalouden murrosvaiheessa oli erikoinen verrattuna vaikka Pohjois-Savoon. Kun Hankkijan, Keskon tai Lunkan auto toi kainuulaiselle maatilalle 1960-luvun alussa traktorin, lähti hevonen melkein saman tien korkealaitaisen kyytiin kirosanojen saattelemana isännän vannoessa, ettei hän olisi ikinä enää missään tekemisissä hevosten kanssa.

Hevoselle ei nähty työkäytön päättyessä muita vaihtoehtoja. Sokean pisteen syntymisen syy löytynee taloudelliselta puolelta. Kainuulaisen pientilan isäntä katsoi, ettei varaa ole ylimääräisten eläinten elättämiseen.

Savolaisen pientilan isäntä hankki kilpavaljaat ja kilpakärryt hevoselleen pohjalaisista nyt puhumattakaan.

Hevosten tulevaisuus ei näyttänyt 1970-luvulla hyvältä. Kuuluisassa hevostalossa Savirannan Koppilassakin nähtiin niin huono vuosi, ettei tamma varsonut.

Liekö kielteinen suhtautuminen hevosiin vaikutanut siihen päätökseen, jolla Sotkamon kunnanvaltuusto torppasi esityksen raviradan rakentamisesta Sotkamoon. Kansantarinan mukaan valtuutettuja oli pelottanut kansallispukuinen vähemmistökansalaisuus sekä muut lieveilmiöt.

Myös Kainuun Prikaatin rakentaminen Sotkamoon oli tapetilla aikanaan. Vaan valtuustossa istuneet isännät pelkäsivät sotilaiden viettelevän talollisten tytöt. Naapurinvaaraan Prikaatista löytyy yhteys sitä kautta että Prikaatin työmaalta tuli keväällä 1959 suuri joukko talkoolaisia iltaisin ja viikonloppuisin tanssipaikkaa rakentamaan.

Siis isänmaan puolustuksen linnaketta rakentaneet rustasivat vapaa-aikanaan Suomen Kommunistisen puolueen tanssipaikkaa.

Kuinkas se yksi paikallisista aktiiveista, Alpo Meriläinen lehtijutussa vuonna 1996 totesikin:

”Se oli iso remmi päällä kun vallankumousta valmisteltiin.”

Jos kiinnostaa, Napiksen nettisivuilta löytyy laaja artikkeli aiheesta historia-valikon takaa.

 

Kainuulaista ravihistoriaa. Mikker ja Eero Huotari ravaavat voitoon Kajaanissa syyskuussa 1989.

 

Kainuulaisen ravihistoria tekijät olivat Eero Huotari Kuhmosta, Eino Sirviö ja Heikki Kononen Sotkamosta, Feija Lindgren ja Veijo Kauppinen Kajaanista, Kuutin veljekset, Buchtin Kalle samoin Kajaanista sekä Paltamosta Sotkamoon muuttaneet Heikkisen veljekset Jussi, Jorma ja Ossi. Unohtamatta sotkamolaista Jorma Komulaista ja kuhmolaista Voitto Karppista.

Historiaa tämäkin.  Jorma Heikkisen Ilta-Valo voittaa. Sisäradalla valtimolaisen, legendaarisen Osmo Korhosen Keukakuva sijoittuu toiseksi, kolmas on Iisalmen seudulta oleva ori, jonka nimi ei ole jäänyt mieleen. Vekselin jälkeläinen oli kyseessä.

Anteeksi, jos jäi joku merkittävä hevoshenkilö mainitsematta.

Ja jäikin!

Heikki Parviainen, Riistavedellä syntynyt ja  Kainuun Prikaatille töihin tullut  mies onnistui ostamaan Unto Lunkalta Kouvolasta tamma Ilta-Postin. Vuona 1970 syntynyt Ilta-Posti on kantaemä käsittämättömälle laumalle toinen toistaan parempia hevosia. Muun muassa jalostusori I.P.Lennolle, jonka kolmas emä Ilta-Posti on. Kuuluisin I.P-hevosista on kuitenkin kolminkertainen ravikuningatar I.P. Sukkula, Ilta-Postin varsa.

 

Mainittakoon 1970-luvulla Prikaatilla olleen vielä Puolustusvoimien omistamia hevosia. Hevoset lähtivät Prikaatilta 1983.

Ilta-Posti jälkeläisineen teki Kuluntalahden Sivolan isännästä yhden Suomen johtavista ravihevosten kasvattajista. Kasvatit ovat lähes kaikki suomenhevosia, mutta on aikanaan Sivolassa ollut lämpöisiäkin.

I.P. Lennosta tullaan aikoinaan kirjoittamaan suomenhevosten jalostukseen merkittävästi vaikuttaneena oriina.

I.P. Lennolla on nyt 187 jälkeläistä. Tilastojen perusteella oriin jälkeläiset ovat parhaimmillaan kymmenen ikävuoden molemmin puolin. Niin sanotut varsatähdet ovat jälkeläisissä vähemmistönä.

Saattaa olla, että I.P Lennosta tulee vielä tärkein Ukko-Vieterin isälinjaa jatkaneista oreista.

Oikein vanhat hevosmiehet puhuivat Uljaanpojan linjasta. Muut sukulinjat olivat kirppulaiset, lohdutuslaiset ja murtolaiset.  Uljaanpojan isä Uljas on aikoinaan vaikuttanut Pielisjärvellä eli Lieksassa.

Merkittäviä hevoshenkilöitä ja nykypäivän teijöitä ovat myös kainuulaiset lisenssivalmentajat, Maarit Ollikainen Kajaanista ja Markus Pulkkinen Kuhmosta.

Ravirata rakennettiin Kuluntalahteen 1970-luvun puolivälissä. Maakuntaradan oikeudet Kajaanille myönnettiin 1986 Tornion kuninkuusravien yhteydessä pidetyssä Suomen Hippoksen yleisessä kokouksessa.

Ravirata saatiin Kainuuseen verraten myöhään. Ouluun ravirata perustettiin 1908. Joensuussa kilpaa on ajettu vuodesta 1905. Lieksan ravirata aloitti toimintansa 1966, samoihin aikoihin taidettiin aloittaa Vieremälläkin.

Lieksassa kävijä pääsee aikamatkalle 1970-luvulle. Suosittelen, kuin myös Vieremää Kajaanin lisäksi.

Itse kävin ensimmäisen kerran raveissa Kuopiossa 1966, olin silloin kuusivuotias. Kuopion ravirata oli keskellä kaupunkia. Kun ravirataa ryhdyttiin rakentamaan nykyiselle paikalleen Sorsasaloon, Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton toiminnanjohtajana oli tuolloin Sotkamon Heinämäeltä syntyisin oleva Eino Korhonen.

Sotkamossa on ajettu ravikilpailut jo 1884 joulukuussa. Paikka Sopalanpelto ja rekipelillä. Osanottajat olivat Juholankylän isäntiä hevosineen.

Koska oltiin Sotkamossa, oululaisen Kaiku-lehden julkaiseman artikkelin lopussa erikseen mainittiin kansan käytöksen olleen siivoa, eikä juopuneita näkyneen.

Kajaani on toistaiseksi ainoa maakuntarata, joka ei ole Kuninkuusraveja järjestänyt.  Oikeudet myöntää Suomen Hippos.

Lähellä oli vuoden 2015 Kuninkuusravien osalta. Ne piti ajaa Kajaanissa, mutta Hippoksen valtuuskunnan kokouksessa selvä asia kääntyi päälaelleen.

Pahat kielet kertoivat, ettei puheenjohtaja olisi ollut terveydentilansa takia tehtäviensä tasalla. Ehkä oli hyväkin, ettei Kuninkuusraveja saatu Kajaaniin. Painostushan oli Kajaania vastaan valtava. Vuoden 2015 Kuninkuusravit ajettiin Joensuussa.

Uskallan epäillä, jotta olisiko kuitenkaan ollut resursseja riittävästi järjestelyihin. Ilmat eivät ainakaan Kuninkuusravien ajankohtana olleet vuonna 2015 parhaat mahdolliset.

Kajaanin Kuninkuusravien väliyön juhlatansseja suunniteltiin muuten Naapurinvaaralla järjestettäväksi.

Naapurinvaara on ollut menossa mukana tietenkin.

Merkittävä osa hevosista on nykyisin kimppaomistuksessa. Sotkamolaisen Kunnan-Tuomon, Tuomo Korhosen vetämä kimppa Talli Tosivixut omistaa ori Vixuksen, urallaan lähes 320 000 euroa juosseen ravurin.

Vixus on nyt kahdeksanvuotias. Sillä saattaa olla vielä parhaat vuodet edessään.

Reijo Heiskanen, Pikkukahveli ja kuvassa lähdön sponsoria edustanut Sauli Meriläinen.

Kajaaniin rekisteröidyn Talli Webbien omistama yhdesänvuotias ruuna Elian Web tienasi vuonna 2020 yli 310 000 euroa. Kimpanvetäjällä, Suokone Oy:n hallituksen puheenjohtajalla Sauli Meriläisellä on kimpasta lähes 50 prosentin osuus.

Eniten on tienannut Elian Web, kokonaisansiot ovat lähes 900 000 euroa. Viime vuonna ruuna oli kauden toiseksi eniten tienannut ravuri Suomessa.

Enemmän kuin Elian Web tienasi HIFK:n raviliigan omistama tamma Mascate Match, 326 000 euroa.  Raviliigahevoset olivat viime vuonna otsikoissa ja olihan siellä yksi pesiskimppahevonenkin, Kevinin Tähti Joensuusta.

Kainuulaisen raviurheilun kultakauden ensimmäisellä vuosikymmenellä, 1980-luvullla Kainuun Hevosjalostusliiton puheenjohtaja lääninrovasti Nikulainen oli hankkimassa hevosta. Kaupan kohteena oli Ilotyttö-niminen tamma.

Hippos ei suostunut muuttamaan hevosen rekisteriin merkittyä nimeä. Lääninrovasti ei siksi ostanut kyseistä hevosta.

Olisihan se ollut tapaus, jos Kuopion hiippakunnasta kyseltäisiin, missä rovasti on ja pappilasta olisi vastattu rovastin olevan Ilotytön kanssa lenkillä Lentiirassa.

Aikoinaan Hippos ei hyväksynyt Kekkosen käyttämää nimimerkkiä Pekka Peitsiä hevosen nimeksi. Pekka Petsinä nimi meni läpi.

Samanlaista tarkkuutta ei löydy enää tallinnimien kanssa. Kaksivuotiaan kajaanilaisruuna Silent Rainin omistaa Talli Hillitön Kurvi. Toivon neljän kajaanilaisnaisen kimpan hevosen voittavan lähtöjä. Antti Pylkkänen tai Lauri Hyvönen kuuluttaisivat omistajan nimen suorassa Tototv-lähetyksessä…voittajan omistaa Talli Hillitön Kurvi Kajaanista.

 

Keskiviikko oli merkittävä päivä maailmassa, Kainuussa ja Sotkamossa sekä myös henkilökohtaisesti. Jenkkilässä vaihtui presidentti, pääsin käymään pitkästä aikaa kotona ja Terrafamen akkukemikaalitehdas sai ympäristöluvan Mikä parasta, toiminnan saa aloittaa heti.

Vaikka joku viklonmunittajien tai muuten mielensä pahoittaneiden porukka valittaisikin.

Lisää aiheesta Talvivaara seuraavassa plokissa.

 

Pertti Granqvist

Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja

ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen

 

Ensi kesänä pitäisi pystyä järjestämään massatilaisuuksia.

Kirjoitin plokissani jokin aikaa sitten karavaani alueen rakentamisesta Sotkamoon. Sellainenhan olisi pitänyt rakentaa itse asiassa kymmenen vuotta sitten.

Tai viimeistään toissa kesänä. Ajatelkaapa itse, mitä se tarkoittaisi ensi kesänä kirkonkylän elävöitymisen näkökulmasta.

Nyt kun tuo karavaanailu on räjähtämässä käsiin.

No, kovin vahvasti eivät vastaavat hankkeet etene Kajaanissakaan. Kajaanin Kaupunki oli neuvotellut alan yrityksen kanssa leirintäalueen kevytversion matkaparkin rakentamiseksi paikkaan, missä oli aikoinaan Hupari-niminen tanssipaikka.

Hankkeen tyssäämisen tekosyynä oli matala ja kapea rautatien alikulku. Ahtaan alikuun kautta olisi autot ja vaunut pitänyt ohjata matkaparkkiin ja pois sieltä. Rikkaiden asuttaman Onnelan katujen kautta kulkemisesta olisi noussut takuulla haloo.  Neuvottelut eivät edenneet. Jossain muualla eteni. Niin hyvin, että sopimus olisi syntynyt matkaparkista jonnekin muualle.

Joku ei halunnut jostain syystä matkaparkkia Huparin tontille. Tai yleensä matkaparkkia minnekään. Tai oli niin helvetin tyhmä ja laiska, ettei viitsinyt Kajaanin kaupungin organisaatiossa viedä asiaa eteenpäin. Oliko tuo Onnelan läheisyys sitten syynä, mene ja tiedä.

Neuvottelut olivat edistyneet vasta oikeiden ihmisten löydyttyä vastapuolelle. Vaan silloin oli jo myöhä koittanut.

Matkaparkkiyhtiön johtaja oli julkisuudessa todennut kyynisesti nopeiden elävän ja  helvetin nopeiden lisääntyvän. Ei aivan noilla sanoilla, vaan tätä hän oli tarkoittanut.

Eli kuten tansseissakin. Tyrkkyrivistä nopeimmat hakevat ne kauneimmat. Empijöille jäävät seinäruusut. Tai ei jää mitään.

Kajaanissa Huparin alueen osalta neuvotteluiden jumittuminen tarkoittaa karavaanareiden pysähtyvän ensi kesänä jonnekin muualle kuin kaupungin sykkeeseen. Pohjavaaralaisten uutispottuja torilta tuskin karavaanarit eksyvät ostamaan tai torikahviloiden tuotteita nauttimaan.

On myös kuultu, että sama yhtiö suunnittelee tai sillä on selkeä suunnitelma Kainuuseen sijoittuvasta matkaparkista. On korostettu, ettei paikka ole Vuokatti. Siis todennäköisesti tuo edellä mainittu toinen paikka on Kajaanissa.

Ei kuitenkaan Kainuun Portin tuntumassa sijaitseva alue. Siellä tulee olemaan edelleen perinteinen karavaanialue.

Nyt herätys Sotkamo. Haapalan Aimon vasikka on kertonut Master Planin yhteydessä tulleen matkaparkin esille. Vaan se ei riitä.

Pitää tehdä jotain. Muuten tämäkin idea jauhautuu kaatopaikkajätteeksi virkamiesten ja luottamusmiesten yhteisessä jeesustelumyllyssä. Eikä mitään tapahdu.

Näin kävi vissiin idealle rakennuttaa kunnan toimesta Sivosen perikunnalta kunnalle ostetulle tontille vuokra-asuntotalo. Sotkanmaa Oy olisi ollut rakennuttaja.

 

Nyt jälleen huudetaan vuokra-asuntojen puutetta Sotkamossa. Jos kaksi vuotta sitten oltaisiin toimittu, ei huudettaisi. Saataisiin ihmisiä kirkonkylälle, veronmaksajia ja palveluiden käyttäjiä.

Vuokra-asuntotuotanto eli vanhojen asuntojen remppaaminen sekä uusien rakentaminen on viime aikoina jäänyt Rehti-Antin vastuulle.   

Alkaa huolestuttaa Sotkamon kunnan touhu. Kuin kirsikkana kakussa talousjohtajan lähtö töihin Pirkanmaan Liittoon. Jostain syystä tietoa ei kuntalaisille tihku. Kyse ei ole yksistään uteliaisuudesta kuntalaisten puolelta.

Rakentamisosastolla muutkin ovat onneksi asialla kuin Rehti-Antti. Kohta alkaa Shellin tontille kerrostalon rakentaminen. Niihin asuntoihin eivät ensiasunnon tarvitsijat muuta, eikä vuokra-asuntojen puute näin ollen helpota.

Matkaparkki ei suuria valmisteluita tarvitse. Se tarvitsee tasaista maata ja muutaman pylvään. Käypäsiä alueita löytyy. Alkaen niin sanotusta raskaan liikenteen parkkipaikasta päättyen kirkon pysäköintialueeseen. Molemmat alueet ovat vajaalla käytöllä. Myös Salmelassa on sopivaa tilaa ja huoltotilatkin laidallaan. Jos sen vanhan pappilan, nykyisen kirkkoherranvirastonon purkavat ja perustuksia pillarilla tasoittelevat vähän, niin loistavat sentsit olisi siinäkin matkaparkille.

Vuokatissa olisi oikein makea paikka kunnan nykyisin omistama entinen taimitarhan alue Kaarreniemessä. Saunakin olisi valmiina.

Muutamat tanssipaikat ovat muuten hankkineet asiakaskunnan karavaani- ja majoituspalveluita tarjoamalla.

Eräällä Naapurinvaaran talkoolaisten opintomatkalla tutustuimme kahteen tällä konseptilla toimivaan paikkaan, Urjanlinnaan Sievissä ja Kalliojärveen Isossakyrössä.  Naapurinvaaralla olisi voitu vastaavia hankkeita jopa toteuttaa, mutta maastolliset ja maanomistukselliset syyt ovat olleet esteenä.

Pitäneekö ryhtyä matkaparkkia suunnittelemaan, jos ei sitä muualle Kainuuseen saada aikaan.

Sotkamon Nuorisoseuran hallitus linjasi 10.1 vuoden ensimmäisessä kokouksessaan mahdollista tanssien aloittamisen ajankohtaa.

 

Todettiin pääsiäisen olevan realismia. Koti-Kajaani oli kysynyt pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkarilta, että voidaanko ensi kesänä järjestää Kainuussa massatapahtumia.

Ja näin oli pandemiapäällikkö vastannut

"Voidaan. Alkanut rokotuttaminen, lisääntynyt ymmärrys tartunnoista ja suojautumisesta sekä kesäauringon UV-säteet kuohivat koronan ja voimme nauttia viimevuotista normaalimmasta kesästä. Täysin normaaliin päästänee kuitenkin vasta 2022."

Kuohivat koronan. Siis salvavat ja ruunaavat noin kansankielellä sanottuna.  Toivottavasti näin käy. Terveydenhuollon henkilökuntaa on jo rokotettu. Jospa rokotteiden hankkimisessa ei sössitä ja rokotteista huolimatta noudatetaan varotoimia.

Pertti Granqvist

Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja

ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen

 

 

 

Sähköpylvään kyljessä säänpieksämän julisteen teksti kehotti valmistautumaan Jeesuksen tuloon: ”Oletko valmis”, julisteessa kysytään.

Jokaisen kainuulaisen virastotalon ilmoitustaululle olisi laitettava juliste: ”Oletko valmis, sote-palvelulaki tulee”.

Julkisuudessa olleiden ja muidenkin tietojen mukaan palvelulaki yhdessä palkkojen harmonisoinnin kanssa tietäisi Kainuun Sotelle mahtavaa lisälaskua.

Sote-palvelulain mukainen rahoitusosuus on niin paljon nykyistä pienempi, että vuositasolla puhutaan jo lähes 15 miljoonasta eurosta. Tämä siis nykyisen alijäämän lisäksi.

Sekä palkkojen harmonisoinnin lisäksi.

Talous on Kainuun kunnissa Kajaania ja Sotkamoa paitsi Kainuun kunnissa sieltä jostain, minne ei aurinko paista.

Pelastus voisi tulla, jos eduskunta ei sotelakia hyväksyisi. Tai sitten maakuntien osuutta nostettaisiin.

Sotelain mukaan maakunnan voi muodostaa kaksi kuntaa.  Kainuussa kolme kuntaa muodostuisi helposti. maakunnaksi. Jopa kaksikin.

Loistava säästökohde Kainuulle. Kajaani, Ristijärvi, ja Paltamo yhdeksi kunnaksi. Sotkamo ja Kuhmo yhdeksi kunnaksi sekä Puolanka, Hyrynsalmi ja Suomussalmi yhdistämällä yhdeksi kunnaksi saataisiin kolmen kunnan Kainuu ja valtavat säästöt.

Näin ei tietenkään tapahdu. Ennemmin Venäjä luovuttaa Karjalan Suomelle ja Sotkamon R-kioskille löytyy kauppias.

Ristijärven kunnanvaltuustossa oli vasemmiston Marja Haapamäki tehnyt valtuustoaloitteen kuntarakenteen tarkastelusta. Kannatusta ei aloite ollut saanut. Tieto ei sinänsä yllättänyt.

Oma lukunsa on Soten budjetin laadinta. Jostain syystä budjetista tehdään joka vuosi niin pieni, etteivät rahat riitä millään toimintojen pyörittämiseen. Koska sotessa on kyse terveydenhuollosta, niin säästöjä voi olla vaikea löytää. 

Sairaalaan jouduttuani luin Vihtori Kosolasta kertovan kirjan. Kirjassa liikutaan 1930-luvulla.

Vastakkain on kaksi laillisuudesta viis veisaavaa äärijärjestöä. Kommunistit ja Lapuan Liike. Kosolan johtama Lapuan Liike ottaa lain omiin käsiinsä. Elettiin aikaa, jolloin kansa oli jakautunut kahtia. Samaan suuntaan olemme taas menossa.

Kirjan mukaan lähellä oli 1930-luvun alussa laillisen hallitusvallan kaatuminen. Jopa entinen presidentti muilutettiin. IKL, Isänmaallinen Kansanpuolue halusi kommunistit pois eduskunnasta ja temppu tehtiin muiluttamalla eli kuljettamalla kansanedustajat itärajalle. Muilutuksen hoiti Lapuan Liike.

Termi Muilutus on lähtöisin Lapualla vaikuttaneista Muilun veljeksistä.

Kirjaa lukiessani mietin, että mistä löytyisi nykypäivän IKL.  Liike, joka puolustaisi lihaa syövien ja polttomoottoriautoilla liikkuvien, metsästäjäkansan edustajien oikeuksia sekä turvetuotantoa, turkistarhausta ja järkevää metsätaloutta.

Kansan, jonka jäsenet ovat avo- tai avioliitossa vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa.

Kainuun metsäpeurakanta on tällä vuosituhannella vähentynyt rajusti.

Siis liike, joka puolustaisi metsäpeuroja ja oikeutta pitää laillisin keinoin susikanta kurissa. Kuten tehdään sivistysvaltiona tunnetussa itäisessä naapurissa. Ainakin susien osalta.

Tällä vuosituhannella on Kainuun metsäpeurakanta pudonnut kahdestatuhannesta noin seisemäänsataan. Muutaman vuoden päästä peuroja on Kainuussa vähemmän mitä Suomessa susia.

Susia suojelevat luonnonsuojelun varjolla toimivat terroristijärjestöt.  Aina kun Riistakeskus myöntää luvan, terroristit estävät luvan käytön valittamalla hallinto-oikeuteen.

Eikä Riistakeskus uskalla lupia kohta myöntääkään, kuten taisi käydä Kuhmon Saunajärvellä. Hallinto-oikeutta vipuvartena käyttäen nämä järjestöt estävät laillisen sudenmetsästyksen. Susien metsästyksestä päättävät luonnonsuojelijat ja hallinto-oikeuden jäsenet. Varsinaiset asiantuntijat.

Talvisodassa Saunajärvellä onnistuttiin torjumaan hyökkääjät. Metsänpetojen hyökkäyksille ei muka voida mitään.

Kaikki tiedämme, mitä tästä seuraa. Tai on seurannut. Törkeintä tässä on se, että nämä viklonmunittajavalittajat eivät asu mailla eikä halmeilla. He eivät ole asianosaisia.  Mutta valituksilla saadaan paljon pahaa aikaan myös susille.

Erikoista ovat järjestelyt laillisen metsästyksen häiritsemiseksi.  Facebookissa on jo järjestelty yhteiskyytejä alueille, minne on kannanhoidollisialupia haettu.

Kas kummaa, kun ei ole vielä syytetty kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Metsästyksen häirintä on muuten laissa kielletty. Samoin yllytys siihen. Vaan kuten on eräässä isommassa kuviossa nähty, on puolue, jonka ei tarvitse lakia noudattaa.

Susien metsästykseen on vaikea ollut saada lupia. Jos on saatukin, niin metsästys on valituksilla estetty.

Toivoa kansanliikkeen noususta ei ole menetetty. Kansanliike nousee tälläkin kertaa Etelä-Pohjanmaalta, Seinäjoelta.

Soihdunkantajana Piia Kattelus-Kilpeläinen, sotkamolaislähtöisen Kansalaispuolueen nokkamiehen Sami Kilpeläisen vaimo.

Metsästyksestä, niin laillisesta kuin laittomasta löytyy osaamista Samin kotikylältä Tipakselta. Alkaen niistä ajoista, kun Huhtilahden Kusti jakoi hirvenkaatolupia Tipasjärven ympäristöön.  Luvan Kusti kirjoitti tukkikynällä pahvisen tupakka-askin pohjaan.

Persujen ehdokkaaksi ryhtynyt Piia Kattelus-Kilpeläinen poseeraa Facebookissa taustanaan pohjanmaalainen maisema, kädessään halkaisukirves ja päällään IKL-värinen villapaita.

Kehonkielen viesti on selvä. Nyt loppui meille v….lu.

Kuvan alla oleva teksti on lainattu jostain kolumnista: ”Tulevana vuonna perussuomalaisuudesta tulee niin trendikästä, että Bulevardilla voi nauttia lapuanliikkeen väreissä maitokahvit ilman mellakkaa”.

Vaan, jospa se mellakka syntyy Kuhmon tai Tohmajärven metsissä.  Viimeistään silloin kun sinne itärajalle muilutetaan Helsingistä käsin susia suojelevia luontoaktivisteja. Tai metsästäjät antavat kyytiä jahdin häiritsijöille. Toivottavasti näin ei käy. Metsien miehillä ja naisilla alkaa olla vain pinna turhan tiukalla lupapelleilyn ja kaiken muun paskan kanssa.

Lapua tunnetaan muuten liikkeen lisäksi myös patruunatehtaasta ja myös Latosaaren tanssipaikasta.

No, lopuksi muutama sana meidän tanssipaikan tansseista. Paljon on kyselty sitä, milloin aloitetaan tanssien järjestäminen Naapurinvaaralla.

Joko maaliskuun alussa, pääsiäisenä tai juhannuskesällä.

Pääsiäinen näyttää tällä hetkellä realistiselta vaihtoehdolta. Kun aloitetaan, niin päivittäisten koronatartuntojen määrä ei saa olla valtakunnassa kuin korkeintaan kymmenissä ja Kainuussa sekä lähimaakunnissa tasan nolla.

 

Pertti Granqvist,

Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja

ohjelmisto- ja markkinointitiimin jäsen