Kuva: Juha Uusitorppa

Kyösti Mäkimattila & Varjokuva

Noin 140 keikkaa vuodessa tekevä Varjokuva on valittu Ylläs Soikoon tapahtumassa kahdesti Tanssiorkestereiden Suomenmestariksi vuosina 2002 ja 2005.

Kesä 2013 toi yhtyeen toimintaan muutoksen, sillä laulava rumpali Kyösti Mäkimattila kruunattiin tangokuninkaaksi. Seinäjoen voiton jälkeen Kyösti esiintyi Heidi Pakarisen ja Hovinarrit – yhtyeen kanssa aina syyskuulle 2013, jolloin hän palasi Varjokuvan solistiksi.

Varjokuvan linjan tekee perinteinen tanssimusiikki, jossa vahvasti on mukana 50-ja 60-lukujen melodinen rytmimusiikki. Varjokuvan vaatteet ja kampaukset ovat linjassa soitettavan musiikin kanssa. Iltaan kuuluu laaja kattaus monipuolista musiikkia tyylikkäästi esitettynä.

Kesäillan Valssi-ohjelmassa yhtye oli kesän 2006 vakio-orkesterina, rumpali Kyösti Mäkimattilan toimiessa toisena juontajana.

Varjokuvan kolmannen levyn kappale, Tanssit talolla kertoo tarinaa keikkamuusikon arjesta varsin osuvasti.

Maaliskuusssa Kyösti ja Leif Lindeman tekevät konserttikiertueen, jonka nimenä on Kyöstin ja Leifin toiveiskelmät. Tälle kiertueelle musiikin on saanut valita yleisö.

Varjokuva juhli vuonna 2022 20- vuotista taivaltaan.

Heinäkuussa 2023 Kyösti julkaisi uusimman levynsä, jonka nimenä on hänen onnenlukunsa 13.
Levy ilmestyi 13.7., eli sillä päivämäärällä, jolloin Kyösti kruunattiin tangokuninkaaksi 10 vuotta sitten.

Varjokuvan kokoonpano on Kyösti Mäkimattila laulu, Heikki Sandrén rummut, Rami Hänninen kitarat, banjo ja laulu, Tuure Koski, basso ja laulu, Turo Lento, kitarat, haitari ja laulu sekä Juha Maunu koskettimet.

Edellisen kerran Varjokuva vieraili Napiksella lokakuussa 2023. Tunnelmia voi katsoa täältä


Kuva: Sari Koivikon kuvapankki

Sari Koivikko

Sari on kotoisin Oulusta.

Sari on Humppakuningatar vuodelta 2015, hän myös useana vuonna ollut kilpailemassa Kiuruveden Iskelmäviikolla.

Sari on myös vuosien varrella ollut tavoittelemassa tangokuningattaren kruunua Seinäjoen Tangomarkkinoilla.

Vuonna 2016 Sari julkaisi kappaleen Tähtien kultaa ja kuun hopeaa, ja tällä hän nousi yleisön tietoisuuteen. Sarin uusin kappale on julkaistu helmikuussa. Nimeltään Kehonlämpöinen.
Sari on keikkaillut myös Seireenit kokoonpanossa, mutta vuodesta 2018 lähtien hän on keikkaillut Kuunhopea- -yhtyeen kanssa.

Kuunhopean kokoonpano; Mika Leppänen / Rummut, Jussi Hjelt / Kitara / Haitari, Juuso Liinamaa / Basso, Jari Perä / Koskettimet

Edellisen kerran Sari vieraili Napiksella viime maaliskuussa. Tunnelmia nähtävissä täältä

 

Lauantaina olisi ollut vaikeaa kuvitella pari viikkoa aiemmin pakkasmittarin näytön huidelleen -30 asteen tietämillä.

Helmikuun lopun tyypillisessä säässä ei kauden avajaistansseja järjestetty. Säätila vastasi paremminkin maaliskuun loppupuolen tyypillisiä kelejä.

Kun tienhoitajat olivat saaneet pahimmat loskat Kontiomäentieltä siivottua, niin taivaalta alkoi sataa uutta tavaraa. Ja sitä tavaraa sitten tulikin ihan useampi sentti.

Naapurinvaaralla on tapana joka vuosi palkata esiintymään artisteja ja orkestereita, joita ei ole ennen Suomen parhaalla tanssipaikalla nähty. Kati Narvanmaa ja Kuiskaus-orkesteri oli ensimmäistä kertaa Napiksella esiintymässä. Mitä todennäköisemmin ei viimeistä kertaa. Kati on monipuolinen artisti ja yleisöltäkin suorastaan tulvi myönteistä palautetta.  Nähtiinpä Kati tanssilattiallakin pyörähtelemässä.

Naapurinvaaralle Kati orkestereineen tuli ”jalkakeikalta” Kemistä. Matka jatkui sunnuntaina kohti Helsinkiä.

Matti-Sakari Venetvaara on tanssikansa hyvin tuntema artisti. Hänen tavaramerkkinään on yleisön huomioiminen esiintymisen lomassa. Pekkaniskan Pojat-orkesterilla on oma, hyvin tunnettu tarinansa. Orkesterin suosion juurisyy löytyy Naapurinvaarallakin kuullusta ohjelmistosta, hyvää tanssimusiikkia laidasta laitaan.

Matti-Sakari kertoi tämän vuoden keikkamäärää rajoitetun noin sataan, koska orkesterin soittajilla on päivätyötäkin.

Kauden avajaistansseissa parkettia kulutti 430-päinen yleisö. Menoa ja meininkiä oli myös karaokebaarissa, kiitos hyvien laulajien.

Tanssien päätyttyä sattui ulkoalueella harmillinen onnettomuus. Linja-autoon kiirehtinyt mies liukastui ja kaatuessaan löi päänsä sen verran pahoin, että menetti muutamaksi minuutiksi tajuntansa.

Hänelle soitettiin ambulanssi ja tällä kertaa ambulanssi saapui nopeasti, varttitunnissa. Mies vietiin Kajaaniin Keskussairaalaan tarkkailtavaksi.

Lauantaina käytössä olivat ensimmäistä kertaa käytössä uudet esiintymislavan valot.  Ei ehkä parhaat valokuvauksen ja videoinnin kannalta. Mutta erinomaiset isomman tanssisalin tunnelman kannalta.

 

Teksti, kuvat ja myöhemmin julkaistava video: Pertti Granqvist

 

 

 

 

 

 

Ollessani ensimmäisiä vuosia Sotkamossa toimittajana, sattui kerran kauniina kesäpäivänä kirkonkylän kadulla kävelemään vastaan Sotkamon lukion rehtori, opetusneuvos Aune Meriläinen. Hän pysäytti minut ja käytiin seuraavanlainen keskustelu:

”Päivää. Te olette se Granqvist?

Päivää, kyllä olen.

Te, ette ole käynyt lukiota?

En ole käynyt.

No hymh…Osaatte kuitenkin kirjoittaa Kaitainsalmen ja Naapurinvaaran nimen oikein ja aika hyvin kirjoitatte muutenkin.”

Kohtaaminen päättäväisin askelin edenneen opetusneuvoksen kanssa tuli mieleen tallentaessani valokuvia. Olin kuvannut joskus Naapurinvaaran Huvikeskuksen ensimmäisiä tanssimainoksia ja niiden tekstejä lukiessani kiinnitin huomion Naapurinvaaran kirjoitusmuotoon. Vuonna 1959 nimi kirjoitettiin välissä olevaa n-kirjainta käyttäen.  Myöhemmin tanssipaikan mainonnassa otettiin käyttöön muoto Naapurivaara.  Tienviitoissa se on Naapurinvaara ja tätä muotoa on Nuorisoseurakin Naapurinvaaran mainonnassa käyttänyt.

Aikoinaan käytiin kiivastakin keskustelua siitä, että kumpi on oikea muoto. Väitettiin jopa sellaista, ettei Naapurinvaaran nimessä n-kirjainta yhdyssanan ensimmäisen osion lopussa olisi koskaan ollutkaan. Vanhat tanssimainokset todistavat toista. Tanssimainoksessa 1970-luvulta nimi kirjoitettiin sitten muodossa Naapurivaara.

Kohta tulee kuluneeksi 65 vuotta siitä, kun herrat Matti Meriläinen, Lauri Kehlo, Niilo Kumpumäki sekä kuopiolainen Kaj Michael hiihtelivät Naapurinvaaran Tunturilla.
He olivat SKDL:n ja SKP:n Kainuun piirijärjestöjen asialla. Meriläinen oli SKDL:n kansanedustaja, Kehlo ja Kumpumäki järjestöjen piirisihteereitä, Michael kuopiolainen arkkitehti. Hän oli piirtänyt Kajaanin maalaiskunnan kunnantalon ja piirsi myös Huvikeskuksen.

Huvikeskuksen rakentamisesta 65 vuotta sitten löytyy juttua toisaalta napis.fi-sivuilta. Huvikeskus rakennettiin suurtalkoilla ennätysajassa. Ensimmäiset tanssit järjestettiin juhannusaattona 1959.

Silloin on talkooväkeä ollut ja innostusta riittänyt, vaikka nykyajan muotisanoja yhteisöllisyys ja osallisuus ei 65-vuotta sitten tunnettukaan.

Tänä päivänä kuitenkin nuo mainitut yhteisöllisyys ja osallisuus ovat tärkeässä roolissa ihmisten hyvinvoinnin kannalta katsottuna. Kirjoitetaan paljon yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä, vähemmälle huomiolle jää se, että näitä ilmiöitä ehkäistään yhdistystoimintaan osallistumisella.  Kuulumisella johonkin porukkaan, olipa kyseessä  sitten faniryhmä, metsästysseura, kyläseura tai tansseja järjestävä Nuorisoseura tai ihan mikä tahansa toimintaa ja yhdessäoloa järjestävä yhteisö.

Sunnuntaina 18.helmikuuta kerromme lisää Naapurinvaaralla siitä, millä tavalla me tarjoamme yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.  Samalla käytän tilaisuutta hyväkseni toivottaen kaikille oikein hyvää ystävänpäivää.

 

 

Pertti Granqvist

Sotkamon Nuorisoseura ry:n hallituksen jäsen.