Auringon verenkarvaisen kehrän kadottua Maasydänjärven taakse horisonttiin valtasi seudun ensin  hämärä ja sitten lumisade.

Lumisade yltyi myterikelilksi. Vuorokauden vaihduttua Maasydänjärven rannalla sijaitsevan Urjanlinnan tansseista majoituspaikkaan taivaltaneet kuvailivat säätilaa vuoden aikaan nähden uskomattomaksi.

Vapunaaton aamuna herättiinkin lumisissa tunnelmissa. Sananlasku kävi toteen. Jos vappuna on lunta katolla, on sitä maassakin.

Myönteisen ajattelun kautta katsottuna matkalla olleita ei harmittaneet omien mökkien ja talojen pihatyöt tai kukkapenkkien kaapimiset.

Viime syksynä Naapurinvaaran Huvikeskuksen talkoolaisten matkan ajankohdasta päätettäessä kukaan ei arvannut matkan lähtöpisteessä Sotkamossa olevan vappuna vielä paikoin talvirengaskelin ja lunta maassa kymmeniä senttejä.

Ensimmäisessä kohteessamme, Sievin pitäjään kuuluvassa Urjanlinnassa paikan isäntä Jari Pennala esitteli vauhdikkain sanankääntein vaimonsa Suvi Reijasalon kanssa jo yli 20 vuotta pyörittämäänsä yritystä.

Pennalalla on kokemusta tanssipaikan omistamisen lisäksi soittamisesta. Hän kertoi käyneensä Naapurinvaaralla soittaessaan TT Purontakan yhtyeessä.

Keskellä ei mitään oleva Urjanlinna nojaa asuntovaunualueeseen ja mökkikylään. Mökeillä on eri omistajia.

Pennala kertoi puolet rahavirrasta tulevan tansseista ja muusta ravintolatoiminnasta toisen puolen.

Naapurinvaaran kesäkauden aloituksessa esiintyvä Aki Samuli esiintyi Tanssin päivän tansseissa Urjanlinnassa vapun aatonaattona.

Seuraavana päivänä ajettiin läpi räntäisen Pohjanmaan Tuurin kyläkauppaan.

Paikkaa esitellyt Risto Heinämäki sanoi edustamansa yrityksen olevan usein mediassa syystä ja toisesta. Mediaa ei liiemmin ole kiinnostanut sellaiset faktat, että parhaillaan on valmistumassa 18 miljoona euron suuruinen laajennusinvestointi. Tai sekään, että ensi kesänä kyläkauppa palkkaa 300 kesätyöntekijää.

Orismalan Kalliojärvellä Ylistaron pitäjässä maansiirtourakoitsija Harri Maunuksela (ei ole omien sanojensa mukaan sukua Marko Maunukselalle) keksi tehdä  omistamalleen maalle tanssipaikan.

Syntyi Kalliojärvi, kallioon tehtiin järvi tai oikeastaan louhoslampi ja osittain lammen päälle tanssipaikka.

Kalliojärvellä on tansseja tiheään tahtiin. Maunuksela kertoi kannattavuuden kanssa olevan toisinaan niin ja näin. Olipa yrittäjä ajatellut jopa ilmaisten karaoketanssien järjestämiseen siirtymistä ja tilin tekemistä alkoholin myynnillä.

Vapunaattona oli kuitenkin menoa ja meininkiä. Kiitos Leif Lindemanin ja Avecin sekä Joonas Erkkilän Hehku-orkesterin.

Vappuaamuna emme menneet marssimaan. Käytiin katsomassa Ylistaron hienoa kirkkoa. Kolmas tanssipaikka oli legendaarinen Niemenharju Pihtiputaalla.

1950-luvulla Pihtiputaan Tuiskun rakennuttama paikka paalasi setelirahaa urheiluseuran käyttöön. Muutaman vuoden tauon jälkeen viime kesänä löivät hynttyyt yhteen Pihtiputaan Tuisku, lentopalloseura LiigaPloki ja eläkkeellee jäänyt ohjelmatoimistoyrittäjä Seppo Kahilainen.

Tanssikausi alkaa juhannuksena ja päättyy venetsialaisiin. Tansseja on lomakaudella keskiviikkona.

Niemenharju on perinteistäkin perinteisempi kesälava. Juuri sellainen paikka, missä kaihoisa tango soi rantalavalla, omasta pullosta juodaan suuren männyn takana järkkärien silmien ulottumattomassa ja ihaillaan tyyneen järvenpintaan heijastuvan ilta-auringon säteitä.

 

 

Ylistaron kirkko on komea näky. Vapunpäivän aamuna sääkin oli jo parempi.

Vapunaaton aamuna Maasydänjärvellä Urjanlinnan pihalla näytti tältä.

Maija ja Aija luovuttivat Jari Pennalalle muiston meidän käynnistä.

Urjanlinnassa otettiin ryhmäkuva koko porukasta.

Kaija ja Minna lukivat tarkkaan kyläkaupan tarjoukset lehdestä.

Kalliojärven tanssipaikan kupeessa oli suuri asuntovaunualue.

Seppo Kahilainen esitteli meille Niemenharjua Pihtiputaalla.

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä